Kuningas Paksujalka on lähtöisin
antiikin kreikasta ja se kertoo antiikin ajan kaupungista. Tarina on alun perin
sankaritaru, jota on esitetty näytelmänä. Tarinan tapahtumia on löydetty
kuvattuna antiikin aikaisissa ruukuissa ja muissa veistoksissa.
Näytelmä
alkaa, kun kuningas Paksujalan hallitsema kaupunki on ruton vallassa.
Paksujalka päätyy kysymään apua Delfoin oraakkelilta, joka kertoo, että rutto
poistuu kaupungista vain, jos kuningas tuomitsee edellisen kuninkaan, Laioksen
murhaajan. Näytelmän edetessä kuninkaalle selviää, ketä Laioksen on murhannut
ja samalla hän oppii paljon myös omasta lapsuudestaan sekä historiastaan.
Tarina
rakenne on hyvin tyypillinen. Alussa kirjan miljöö ja kirjaa edeltävät
tapahtumat tulevat selville. Tämän jälkeen juoni rakentaa jännitystä
huippukohtaan, jossa paljastetaan Laioksen murhaaja. Murhaajan selvittyä tarina
vaientuu loppuun, jossa käydään läpi murhan selviämisen seurauksia.
Kirjan
rakenteesta myös huomaa, että se on toiminut näytelmänä. Repliikkejä ennen
lukee aina henkilö, joka puhuu ja ne on selkeästi erotettu toisistaan.
Tarinassa ei ole kertojaa, vaan tapahtumat ilmaistaan suluissa repliikeissä.
Tapahtumista kertoo myös kuoro, joka kirjassa määritellään kansanäänenä.
Tyyliltään
tarina on vanhahtavaa ja hyvin kuvailevaa. Muun muassa tapahtumat kuvaillaan
hyvin yksityiskohtaisesti, raakojakin yksityiskohtia säästelemättä.
Vanhahtavuuden huomaa esimerkiksi tyylistä, jolla henkilöt puhuvat kirjassa
.
.
Kirjan
päähenkilö on kuningas Paksujalka, joka on hyvin suosittu kuningas, koska hän
on ennenkin pelastanut kaupungin hävitykseltä. Paksujalka oli myös erittäin
päättäväinen ja piti sanansa. Hän on myös hyvin onnellinen mies. Murhaajan
selvitettyä Paksujalka kumminkin masentuu ja puhkoo silmänsä. Silti kansa
arvostaa häntä, kuinka hän pitää sanansa loppuun asti.
Kirjan
sanoma onkin, että ihmistä ei voi sanoa onnelliseksi ennen kuin hän on elänyt elämänsä
kärsimättä kertaakaan. Paksujalka kuvastaa henkilöä, joka oli elänyt koko
elämänsä onnellisena, mutta yhden tapahtuman vuoksi hänen koko elämänsä
romahti.
Mielestämme
oli erittäin kiinnostava ja nopealukuinen. Kirjaa lukiessa jännitys pysyi
loppuun asti ja se oli myös riittävän lyhyt, jolloin se ei kerennyt käymään
pitkästyttäväksi.
Sami Perälä, Juho Liljeström
Sami Perälä, Juho Liljeström
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti