”Luomut on outoja”

Anu Holopaisen kirjassa ihon alaiset kerrotaan määrittelemättömässä tulevaisuuden Suomessa siitä, miten nuorten ulkonäkö paineet ja halu ”barbimaiseen lookiin” voivat saada nuoret tekemään mitä tahansa saadakseen haluamansa ulkonäön.

Kirjan keskeisimmässä roolissa toimii 17-vuotias Jara, joka joutuu elämään luomuna ympäristössä, jossa jokaiselle on tehty jonkinlainen kehonmuokkaus. Jaran vanhemmat kieltävät häneltä kaikki kauneusleikkaukset, kunnes hän täyttää 18 ja saa itse päättää omasta kehostaan ja teoistaan. Vanhempiensa takia Jara joutuu turvautumaan 3D meikkeihin, mutta siihen turhautuneena purkaa hän tunteensa kirjan keskeisimmälle tapahtumapaikalle eli internetin keskustelupalstoille. Kirjan kohdat joissa Jara ilmaisee itseänsä keskustelupalstoille, on kirjoitettu chat muotoon ja se on kirjoitettu nuorisolle tutulla kielellä.

Jaralla on huonot välit äitinsä kanssa, eikä asiaa helpota se, että hänen vanhempansa eroavat. Jaran isä on löytänyt itsellensä uuden seuralaisen ja muutta tämän perässä Helsinkiin, pakoon pienestä peräkylästä missä Jaran perhe on asunut koko elämänsä. Jara haluaisi muutta isän mukana, mutta ymmärtää että hänen isän naisystävä ei haluaisi vanhan suhteen, melkein täysi-ikäistä teiniä roikkumaan omaan asuntoonsa. Jaralla on synkkä sivu elämänsä kirjassa, mutta hän näkee valoa tunnelin päässä, kun hän saa kesätöitä Helsingistä. Jaran tulevaisuus alkaa näyttää paljon valoisammalta, koska nyt oli tiedossa rahaa ja jo kohta koittava täysi-ikäisyys.

Kirja huokui mielestäni vahvasti nuorten tyytymättömyyttä itseensä ja sitä, kuinka joku voi olla valmis tekemään mitä vain saadakseen itsestään ”täydellisen” näköisen. Ihon alaisissa on luotu aivan omanlainen tunnelma, jota voisi sanoa ei niinkään jännittäväksi vaan kylmäksi, ahdistavaksi ja brutaaliksi esimerkiksi niin, että yhdeksäs luokkalainen on valmis myymään itseään saadakseen rahaa kehon muovauksiin.

Anu Holopainen: Ihon alaiset. Karisto 2015.

Aaro Lagercrantz 16C