maanantai 22. toukokuuta 2017

Ammutaanhan hevosiakin - Kerronta, rakenne ja tyyli

Ammutaanhan hevosiakin - Kerronta, rakenne ja tyyli


Teoksen rakenne:

Teoksen rakenne on pääasiallisesti lineaarinen, mutta tekstissä on myös takaumia. Kirja alkaa sen tarinan loppuvaiheesta, mutta jo hetken luettua tarina sijoittuu nykyhetkeen ja etenee normaalisti.  Teoksessa on vähän väliä uutisotsikoita, jotka kertovat tarinan kulusta ja pitävät lukijan ajan tasalla. Uutiset siis liittyvät teoksen tarinaan ja tuovat siihen liittyviä tapahtumia sekä seikkoja esiin mielenkiintoisella tavalla. Kirjaa eteenpäin lukiessa selviää yhä enemmän ja enemmän tietoa tarinan loppuratkaisusta, kun alussa avatusta lopputapahtumasta oikeudessa kerrotaan jokaisen kappaleen päätteeksi. Näiden päätteiden fontit kasvavat kappale kappaleeltaan suuremmiksi, mikä tekee niiden sisällön vakavimmaksi ja keskeisemmäksi loppuratkaisun kannalta. Lisäksi teoksessa on kursivoitua tekstiä, jossa kerrotaan päähenkilön muistoja, jotka eivät kuitenkaan sisällä olennaista tietoa tarinan kannalta, vaan tuovat lähinnä taustatietoa ja motiiveita.

Onkoon mitään laillista estettä tuomion julistamiseksi?
Koska mitään laillista estettä tuomion julistamiseksi ei ole….
Tämän oikeuden päätös on
että ensimmäisen asteen murhasta
Johon valamiehistö on katsonut teidät syyliseksi
lain ankarimman kirjaimen mukaan
teidät Robert Styverten siirretään
Los Angelesin kaupungin sheriffin toimesta valtion vankilan valvontaan
ja että kyseisen vankilan toimesta teidät teloitetaan
yhdeksäntenätoista syyskuuta herran vuonna 1935
Kalifornian valtion lakien määräysten mukaisesti ja
olkoon jumala sielullesi armollinen


”Sävy muuttuu koko ajan vakavamaksi ja fontti suurenee”


Teoksen kerronta ja tyyli:
Teos kerrotaan pääosin minäkertojan muodossa, mutta teos sisältää paljon myös dialogia. Kertoja on siis itse osassa tarinaa ja häntä voidaan pitää luotettavana. Teoksen uutisoitsijoiden jälkeen uutisen selostus ja piirteet kertoo kaikkitietävä kertoja.
Teoksen tyyli on hyvin yksityiskohtaista ja kyynistä kuvailua. Siinä on rajuja tarkasti kuvailuja kohtauksia, kuten murhia. Kieli on kuitenkin helppolukuista, jouhevaa ja kansantajuista.  


Lauri, Henri, Saku, Aleksi, Juho, Akseli
John Willoughby
John Willoughby on yksi päähenkilöistä Jane Austenin kirjassa Järki ja tunteet. Kirja kertoo rikkaasta suvusta tulevista Marianne ja Elinora Dashwoodeista. Heidän isänsä kuoltua perheen raha tilanne heikentyy. Tämän takia sisarukset alkavat etsiä sopivia sulhas ehdokkaita. Kirjassa Marianne rakastuu ja kertoo tunteensa Johnille, minkä vuoksi John liittyy vahvasti kirjan juoneen.
Johnia kuvaillaan komeaksi nuoreksi mieheksi, joka valloittaa Mariannen sydämen. Hän on muuten täydellinen aviomies, mutta osoittautuu epäluotettavaksi, koska hän ei ole aina täysin rehellinen Mariannelle. Marianne saa hyvän ensivaikutelman Johnista, kun John pelastaa hänet myrskyn keskeltä. Tämän tapahtuman jälkeen Marianne kiinnostuu ja rakastuu Johniin.
Kirjassa moni huomaa Johnin ja Mariannen välillä olevan kuumia tunteita, mutta he eivät koskaan paljasta sitä. Suhde saa surullisen käänteen kun Johnin pitää lähteä Lontooseen töiden takia. Mariannekin saapuu Lontooseen toivona nähdä John. Marianne on kuitenkin huolissaan kun John ei vastaa hänen lähettämiin kirjeisiin.
Johnin hairahdus 15-vuotiaaseen Elizaan kantautui Mariannen korviin ja koko kaupungille. Eliza tulee raskaaksi aviottomassa suhteessa Johnin kanssa. Lopulta John jättää Elizan.  Tämä todistaa Elinorin väittämän todeksi, että John on itsekäs ja huono mies.  Johnin tekojen takia Marianne sairastuu ja meinaa kuolla.



Mikko, Väinö, Eetu M, Niku, Markku

Jane Austen Järki ja tunteet

Järki ja tunteet-kirjan on kirjoittanut Jane Austen. Se on julkaistu vuonna 1812. Kirja kertoo Dashwoodin suvusta. Kirjassa kerotaan kahden Dashwood perheen naisen rakkaustarinoista. Naiset ovat Marianne Dashwood ja Elinor Dashwood. 
 
 Kirjan miljöö sijoittuu kaakkois-Englannin Sussexin kreivikuntaan, joka oli pieni kylä maaseudulla. Dashwoodit olivat asuneet siellä monen sukupolven ajan rauhallista elämää. He omistivat isot tilukset, joiden keskelle asunto sijaitsi. He asuivat kartanossa nimeltä Norland Park. Henry Dashwoodin kuollessa kartanon peri nuorin poika.
 
 Marianne ja Elinor Dashwood äitinsä kanssa muuttivat Lounais-Englantiin Devonshireen. Muuttivat maalaisasuntoon nimeltä Barton Cottageen, joka oli hyvin vaatimaton ulkoisilta ja sisällisiltä ominaisuuksiltaan. Kyseinen mökki oli vastakohta kartanolle, joka oli varsin hulppea. Miljööstä kerrotaan kirjassa, että ”Barton Park oli noin puolen mailin päässä huvilasta. Naiset olivat matkallaan laaksossa ajaneet sen ohi; mutta korkea kukkulaesti sitä näkymästä heidän kotiinsa. Talo oli suuri ja kaunis, ja Middletonit viettivät siellä vieraanvaraista, komeata elämää.”

 Tapahtuma-aika sijoittuu 1792 ja 1797 väliselle ajalle. Kyseinen aika oli kirjassa romantiikan aikaa. 1700-luvulla maatalous tehostui Englannissa, joten kirjan kuvaus talojen sijainnista maaseudulla on tarkka.


Eetu, Mika ja Samir 


Ammutaanhan hevosiakin (1935)
Aika / Aikakausi

Horace McCoyn kirjoittaman romaanin Ammutaanhan hevosiakin aika sijoittuu noin 1930-luvun ajoille, jolloin lama oli vallannut Amerikan. Kirjan päähenkilö haaveilee elokuvaohjaajan urasta, mutta kuitenkin päätyy loppujen lopuksi maratontansseihin, sillä lama-aikana halpa ja ilmainen harrastus tanssiminen nousi suosioon. Kirjan maratontanssit olivat isolla vanhalla tanssiareenalla joka sijaitsi meren rannassa. Maratontansseihin osallistui 144 paria, mutta 61 paria karsiutui ensimmäisen viikon aikana. Tanssien sääntöjen mukaan pari tanssii ensin tunnin ja viisikymmentä minuuttia, jonka jälkeen oli kymmenen minuuttia lepotauko, jolloin oli ajeltava parta, kylvettävä tai hoidettava jalkoja sekä tehtävä kaikki tarpeellinen. Ensimmäinen tanssiviikko oli raskas. Tanssipareilla meni yhteensä noin tuhat tuntia kaikkien parien tanssimisiin, ja joka päivä tippui aina yksi pari pois kisasta. Kirjan lama-aikakausi korostuu romaanissa, sillä tanssiminen korostaa sitä, ettei aina urheiluun tai kilpailuun tarvita kalliita välineitä tai varusteita.




Joona ja Reko

Ammutaanhan hevosiakin

Ammutaanhan hevosiakin 

Päähenkilönä on nuori mies nimeltään Robert. Ulkonäöltään Robert on stereotyypillinen mies, joka haluaa elokuva-avustajaksi Hollywoodiin. Hän suhtautuu positiivisesti elämäänsä, vaikka ympärillä on paljon negatiivisuutta. Luonteeltaan hän on rauhallinen ja ystävällinen kaikkia kohtaan. Hän ei tuomitse ihmisiä vaan hyväksyy heidät sellaisina kuin he ovat.

Robert arvosti kaikista eniten ystäviään. Hän tekee ystäviensä vuoksi mitä tahansa. Hän esimerkiksi murhasi ystävänsä hänen pyynnöstään. Robert on harkitsevainen ihminen eikä ota turhia riskejä. Hän pysyy mielellään mukavuusalueellaan. Siitä huolimatta, että Robert ei tee hätiköityjä päätöksiä, hän lähtee ystävänsä mukaan tanssimaratoniin, vaikka se ei merkinnyt hänelle mitään. Robert suostui mukaan nähdessään asian tärkeyden ystävälleen. Hän oli unelmoija ja naiivi.

Robertin paras ystävä oli vaalea nuori nainen nimeltään Gloria. Vaikka he tutustuivat yllättäen, heidän suhteestaan muodostui nopeasti merkityksellinen. Robert oli sosiaalinen ja sai uusia ystäviä helposti. Hän tutustui tanssimaratonissa pariin numero 13. James ja Ruby Batesiin. Heidän ystävyytensä katkesi kuitenkin Glorian haukuttua paria. Tanssimaratoneissa Robert ja Gloria tutustuivat myös 65 vuotiaaseen naiseen nimeltä rouva Layden. Hän oli hyvin suojelevainen Robertia kohtaan.

Natalie, Emma, Titta ja Emilia


Jane Austen - Järki ja tunteet


Kuvahaun tulos haulle järki ja tunteet

Marianne Dashwood

Järki ja tunteet -kirjan päähenkilön Marianne Dashwoodin isän kuoltua perhe joutuu rahallisesti vaikeuksiin pienen perinnön vuoksi. Perheen poika perii talon, jolloin äiti ja tyttäret jäävät ilman taloa ja rahaa. Marianne tapaa John Willoughbyyn ja rakastuu. Willoughby kuitenkin särkee Mariannen sydämen. Marianneen syvästi rakastunut Eversti Brandon vie Mariannen viimeinkin vihille.

Marianne on ulkonäöltään hyvin kaunis. Kirjassa on useita kohtia, missä joku kuvailee, miten kaunis hän on. Luonteeltansa Marianne taas on älykäs ja ymmärtäväinen, mutta todella kiihkeä kaikessa. Jos hän on iloinen tai surullinen, ilmaisee hän romantiikan ajalle tyypillisesti tunteensa kiihkeästi. Ollessaan intohimoinen jostain asiasta hän haluaa, että muutkin ovat kiinnostuneet siitä samalla intohimolla, esimerkiksi kun joku lukee kirjaa ääneen, pitää sitä lukea tunteella.

Mariannen suhde vanhempaan siskoonsa on hyvä ja läheinen. Vaikka hän onkin nuorempi, hän on suojelevainen Elinoria kohtaan. Marianne ja Elinor ovat vähän kuin toistensa vastakohdat: Marianne on tunteitansa näyttävä, kun taas Elinor peittelee omat tunteensa, silti sisarukset tulevat toimeen hyvin.

Marianne rakastuu Willoughbyyn ensisilmäyksellä, kun tämä pelastaa hänet myrskystä. Willoughbylla on alusta asti samat kiinnostuksen kohteet kuin Mariannella. Hän vaikuttaa unelmamieheltä, kunnes hän katoaa ja menee naimisiin toisen naisen kanssa, kertomatta Mariannelle. Marianne masentuu niin, että sairastuu ja lähes kuolee.

Mariannea ei aluksi ollut kiinnostunut Everesti Brandonista, sillä hän oli rakastunut Willougbuyyn. Eversti on paljon vanhempi, eikä lainkaan kiinnostunut samoista asioista kuin Marianne. Kirjan lopussa Marianne alkaa lämmetä Everstille, kun tämä pelastaa hänen henkensä ja esittää kiinnostusta Mariannen intohimoihin, kuten runouteen ja kirjallisuuteen.

Emilia U., Sara, Eveliina, Pinja L

perjantai 19. toukokuuta 2017

Horace McCoy Ammutaanhan hevosiakin

Horace McCoy Ammutaanhan hevosiakin


Kirja kertoo kahdesta nuoresta, jotka etsivät 1930-luvun Hollywoodista elokuvauraa. Robert ja Gloria tapasivat toisensa, kun molemmat hakivat elokuva-avustajan paikkaa epäonnistuen. Nuoret huomasivat olevansa molemmat ilman töitä, joten Gloria päätti pyytää Robertia parikseen tanssimaratooneihin.
Tässä kirjaesittelyssä keskitymme Gloria Beattyyn, joka on toinen kirjan päähenkilöistä. Gloria on luonteeltaan hyvin kyyninen ja synkkä. Gloria on ulkonäöltään hyvin vaalea ja pienikokoinen tyttö. Gloria haluaa tulla näyttelijättäreksi. Hän tapaa toisena päähenkilönä esiintyvän Robertin, josta tulee hänen ystävänsä. Gloria haluaa osallistua maratoontansseihin, jotta Hollywoodin silmää tekevät huomaisivat hänet. Maratoontanssit sijaitsevat Hollywoodin rannikolla olevassa vanhassa huvipaikassa, joka on rakennettu laiturille paalujen päälle. Maratoontanssit olivat henkisesti, kuin myös fyysisesti erittäin rankat ja siellä tuli tanssijoiden huonoimmat piirteet esiin. Tanssien loppupuolella Gloria muuttui yhä synkemmäksi ja masentuneemmaksi. Glorialla oli ystäviä, mutta tunsi silti olevansa yksin maailmassa ja halusi kuolla. Maratoontanssien loputtua Gloria otti omasta käsilaukustaan aseen ja pyysi Robertia ampumaan hänet. Gloria sanoi kuoleman olevan ainoa keino, miten päästä pois kärsimyksestään. Robert oli hänen omassa mielessään samaa mieltä ja suostui ampumaan Glorian. Kirjassa ei kuitenkaan saatu kunnolla selvyyttä miksi Robert tappoi Glorian.

Jasmin, Jenni W, Manna